*

TyyneKuusela

Innovaatiopuheripuli pysäytti innovaatiot?

Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuulehti Aikalainen 7/2012 tarkastelee kriittisesti 2000-luvun "innovaatiopolitiikkaa" otsikolla " Paljon puhetta ja vähän keksintöjä " todeten 2000- luvun "keksintö" olleen innovaatiopuhe ilman innovaatioita:


" Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt on tehty kauan ennen nykyistä innovaatiopuheen aikakautta. 2000-luvun Suomi ei ole saanut aikaan laajasti vaikuttavia keksintöjä.

Arvio nykypäivän Suomen heikosta kekseliäisyydestä perustuu Aikalaisen vertailuun, jossa oli mukana kolme eri listausta Suomen historian suurimmista keksinnöistä. Olennainen ha- vainto on se, että merkittäviä innovaatioita ei ole tehty sen jälkeen, kun innovaati- oita alettiin väkipakolla tuottaa.

Sosiaalinen keksintö kestää hyvin aikaa

Sosiaaliset keksinnöt näyttävät kestävän paremmin aikaa kuin tekniset. Yhteiseen hyvinvoin- tiin tähtäävät innovaatiot syntyivät kauan ennen hyvinvointivaltion syntyä. Neuvolajärjestel- mä luotiin jo 1926. Äitiyspakkauksia alettiin jakaa 1937. Maksuton kouluruoka tuli käyttöön keskellä sotavuosia 1943. Nämä kaikki luotiin aineellisen köyhyyden oloissa, nykymittarein katsottuna pula-aikana.

Sotia edeltävän ajan teknisistä keksinnöistä Abloy-lukko ja AIV-rehu ovat pitäneet pintansa. Suomi-konepistoolilla oli suurta merkitystä sotavuosina.

Suurin osa merkittävistä teknisistä keksinnöistä on tehty sodanjälkeisinä vuosina. Biohajoava implantti on ainoa lääketieteeseen liittyvä keksintö. Ksylitoli ja Benecol-margariini liittyvät ravitsemuksen kautta terveyteen.

... Menneisyyttä jo huomenna

Tekniset keksinnötkään eivät toimi umpiossa. Nekin onnistuvat tai epäonnistuvat siinä käyt- töyhteydessä, minkä sosiaalinen yhteisö niille luo.

Kantopommi, lapiorullaäes ja Olli-sähköpaimen toimivat vain maatalous-Suomessa. Vihta- vuori Oy:n vuonna 1947 tuottama Täystuho-hyönteismyrkky oli lyhyelläkin aikaa vahingol- linen ihmisille ja ympäristölle, koska se sisälsi DDT-kemikaalia.

Vielä emme voi tietää, tuleeko vuonna 2007 keksityistä pehmoparistosta tai etätunnistavasta Rfid-trukista merkittäviä tulevaisuuden laitteita. Vuoden 2006 Etanolix-polttoaine ja puu- muovikomposiitti odottavat vielä läpimurtoaan.

Huomenna voi sattua jotakin, joka muuttaa koko tulevaisuuden. Niin kävi Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelemalle muoviselle Futuro-talolle, jonka markkinat romahtivat 1970-luvun alun öljykriisiin. Futuron kuvaa katsellessa voi kuvitella, että tulevaisuus on laskeutunut maan päälle. Nyt tiedämme, että se tulevaisuus olikin menneisyyttä.


... Merkittävimmät suomalaiskeksinnöt

3 mainintaa:

- Astiankuivauskaappi 1948

- Ksylitoli 1974–1975

2 mainintaa:

Köyhän Suomen keksinnöt

- Abloy-lukko 1918

- Neuvola 1926

- AIV-rehu 1929

- Suomi-konepistooli 1932

- Äitiyspakkaus 1937

- Maksuton kouluruoka 1943

Jälleenrakennuskauden keksinnöt

- Afrikan tähti -peli 1951

- Paperikoneen uusi malli 1961

- Säteilysondi 1961

Hyvinvointivaltion keksinnöt

- Ydinkäyttöinen jäänmurtaja 1984

- Biohajoavat implantit 1985

- Matkapuhelinkeksinnöt; Mobira Cityman 1987 ja uudet mallit 1990-luvulla

- Benecol-margariini 1996 "

 

Onko tässä nyt jokin "tilastoharha", vai onko pelättävissä asian olevan jollakin syysuhteella juuri näin?

Aainakin tällaisestakin kehityksestä on taatusti varoitettu.

Eikä kyse ole ollut välttämättä vain "retorisesta" käänteestä:

 

http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f14/tiedeyliopistojen-funktio-tiede-vai-innovaatiot-t23373-2.html
 

TIEDEYLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ: TIEDE VAI INNOVAATIOT?

Hallitus ja muut päättävät piirit ovat julistaneet Suomessa ´tieteen´ kirosanaksi.

Tiedejärjestelmän sijasta hallitus julistaa rakentavansa maahan ”maailman parasta innovaa- tiojärjestelmää” tiedeyliopistojen perustalle.

Ennen kuin puhutaan mistään määräraha-, opintososiaalisista ja sivistyksellisen tasa-arvon kysymyksistä koulutus- ja tiedepolitiikassa, kaikkien kansalaisten oikeudesta paikkansapitä- vään tietoon jne., on selvitettävä tämän kyseisen peruslinjanvedon mielekkyys, ja sen onnis- tumisen mahdollisuudet ilman asianmukaisesti järjestettyä valtion ylläpitämää julkista ja toimintakykyistä tiedejärjestelmää. Kenenkään ei nimittäin kannata satsata uppoavaan lai- vaan esimerkisi elämänuraa valitessaan, on sen kyytiin pääsy kuinka ”tasa-arvoista” hyvänsä tai erilaiset ”edut” vaikka suorastaan houkuttelevia.

Vaikka tiede on yhä keskeisempi tuotantovoima innovaatioiden, hieman yksinkertaistaen kaupallisesti menestyvien tuotteiden kehittämiseksi, niin se ei suinkaan ole ainoa tällainen tekijä, vaan tieteen merkitys innovaatioiden tuottamisessa vaihtelee (varsin tavallisesta) 0 %:sta tuonne 90 %:in tuotetyypistä riippuen korkeimpien prosenttien koskiessa välittömästi tiedettä itseään palvelevia tutkimusvälineistä (joista muuten osa on aina humpuukia, kuten niillä "tutkittavat" väärät teoriatkin, koska sieltä hölynpölypuolelta niitä patentteja helpoi- ten saa, kun ei ole kilpailua, kuten objektiivisen tiedon ympärillä... Katsottakoon vaikka "molekyyliajattelu"noopelisti Eric Kandelin salkkua...

Uusi, mieluiten siis itse tuotettu muita paremmin paikkansa pitävä tieteellinen perustutki- mustieto on ainoa innovaatiotoiminnan ”komponetti”, mitä nimenomaan tiedeyliopistot voivat innovaatioprosessiin tarjota.

Muita perustärkeitä innovaatioita tuottavia ilmiöitä ovat taide, esimerkiksi muotoilu ja inno- vaatioita hyödyntävät kulttuurihyödykkeet, markkinoiden kautta välittyvät haasteet ja tuo- tannollinen kokemus, joka ei ole kaikin puolin tieteellisesti ennakoitavissa. Noista innovaatio- toiminnan muista puolista (meidän) ”homenokkaisten” perustutkijoiden asiantuntemus on varmaan muuta yhteiskuntaa keskimääräistä huonompi, eikä suinkaan parempi...

Jos tiedeyliopisto ei tee kunnollista perustutkimusta, sillä ei ole innovaatioprosessiin MITÄÄN TODELLISTA ANNETTAVAA, eikä se opi erottamaan muidenkaan tuottaman tiedon joukosta oikeaa väärästä. Sama koskee Suomen akatemiaa, ja sen mallin mukaan Suomen ehdotuk- sesta pystyyn ajettua EU:n ”European Research Councilia”, jonka johtoon valittiin HY:n va- rarehtorina oikean ja väärän tutkimuksen erottamisessa toisistaan pahasti epäonnistunut biokemian professori Marja Makarow.

Peruskäsitteitä: mitä ovat tiede ja innovaatio ?

Taatusti asiantuteva ”Sovjetskaja Entsiklopedija” määrittelee  'tieteen' seuraavasti:

" Tiede, inhimillisen toiminnan alue, jonka funktiona on objektiivisten tietojen tuottaminen ja teoreettinen systematisoiminen todellisuudesta; yksi yhteiskunnallisen tajunnan muodoista; historiallisessa kehityksessä tiede muuttuu yhteiskunnan tuotantovoimaksi ja mitä tärkeim- mäksi yhteiskunnalliseksi instituutioksi. Käsite tiede sulkee piiriinsä sekä uuden tiedon ai- kaansaamisen että tämän toiminnan tuloksen, kullakin hetkellä kootuksi tulleiden tieteellis- ten tietojen summan, joka kokonaisuuden ominaisuudessa käsittää (kulloisenkin) tieteellisen maailmankuvan. Termiä ´tiede´ käytetään myös merkitsemään eri tieteenaloja."

" Tieteen(alan) välittömät päämäärät ovat (sellaisten) todellisuuden ilmiöiden kuvaaminen, selittäminen ja ennustaminen, jotka muodostavat sen tutkimuskohteen sen löytämien lakien pohjalta, eli laajassa mielessä (se on) todellisuuden teoreettinen heijastaminen. "

” Ollen yhteydessä maailman käytännölliseen omaksumiseen tiede on tiedon tuotantona laatuaan aivan erityinen toiminnan muoto, joka olemuksellisesti eroaa toiminnasta materi- aalisessa tuotannossa, kuten myös muista erityisesti henkisistä toiminnan muodoista. "

” Kun materiaalisessa tuotannossa tietoja vain käytetään ideaalisen työkalun ominaisuu- dessa, niin tieteessä niiden aikaansaaminen on pääasiallinen ja välitön päämäärä... "

" Erotukseksi toiminnan muodoista, joiden tulos on pääasiassa ennalta tiedossa, toimintaa nimitetään aiheellisesti tieteelliseksi vain siinä määrin kuin se johtaa uuden tiedon keksi- miseen, ts. tieteellisen (perustutkimus)toiminnan tulos on periaateessa ennalta tuntematon. Juuri tästä syystä tiede ilmenee voimana, joka "kumouksellistaa" muut toiminnan lajit. "

Innovaation Wikipedia määrittelee seuraavasti:

” Innovaatio eli uudennus on jokin uutuus, tavallisimmin jokin uutuustuote, esimerkiksi teollinen tai tekninen keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esi- neenä, jota yksilöt pitävät uutena. Innovaatiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan. On mullistavia inno- vaatioita ja vähittäisin muutoksin syntyviä innovaatioita. ”

” Innovaatiotoiminta sekoitetaan joskus virheellisesti tutkimustoimintaan. Pelkkä tutkimus- tulos ei kuitenkaan ole innovaatio ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Hieman yk- sinkertaistaen voidaankin sanoa, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja että inno- vaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi. Esimerkiksi Tekes (Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) on määritellyt innovaation seuraavasti: "Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista."

Innovaatiotieto on siis bisnestietona salaista ja suojattua, esimerkiksi patentoitua, kun taas tieteellinen tieto ei määritelmällisesti voi olla kumpaakaan. Mitä innovaatioyliopisto sitten firmoille antaakin (kaikesta huolimatta...), niin muille yhteiskunnan tahoille se ei anna mitään, paitsi korkeintaan niiden firmojen välityksellä. Tiedettä tarvitsevat kuitenkin muutkin tahot: tavalliset kansalaiset, kansalaisjärjestöt, poliittiset päättäjät, oikeuselimet, muutkin yritykset kuin innovaatioyliopiston bisneskumppanit.

Mauri Pekkarinen lakkauttamassa tiedettä?

Tampereen teknillisen yliopiston lehti TTY&Co viime vuodelta (2006) haastatteli ohi asian menevällä otsikolla "Lisää yrittäjyyskasvatusta koulutusohjelmiin" jo silloisenkin Kepu- sosdem-hallituksen kuten nykyisenkin (2007) kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista, jonka linjaukset edustavat kaikkien europuolueiden linjauksia:

TTY&Co: " Suomalainen innovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin. Maailman muuttuessa on katsottava kuitenkin, millaisiin uudistuksiin on tarvetta. Ensinnäkin on tukittava innovaatioketjun vuodot. Innovaatiojärjestelmämme kyllä tuottaa runsaasti uutta tietoa ja innovaatioita, mutta patenteista, uudesta tiedosta ja innovaatioista ei synny riittävästi tuotteita ja kasvavia, jopa kansainvälisiä yrityksiä, sanoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. "

Ei sanaakaan TIEDEjärjestelmästä, vain "innovaatiojärjestelmästä", eli tuotekehitys- järjestelmästä, ELI yhdenlaisesta SUUNNITTELUjärjestelmästä. Teknillisten korkeakoulujen nimenvaihto ja "tunnustautuminen" tiedeyliopistoiksi olivat siis huijausta. Jos Pekkarisen linjanveto pitää, ja sillä on kannatusta ko. yhteisöissä, niin TK, TTY ja LTY olisi muutettava virallisestikin ammattikorkeakouluiksi. Ne eivät pysty omin keinoin erottamaan oikeaa tietoa väärästä, mikä onkin nähty viime vuosien aikana.

Tarvitttaisiin KOKONAAN UUSI teknillisen alan todellinen yliopisto, joka erotettaisiin "innovaatiojärjestelmästä" katsomaan sen munausten perään, ja kansainväliseen yhteistyöhön oikeiden tieteentekijöiden eikä huijareiden ja disinformaattoreiden kuten M(assachusetts)I(nstitute of)T(echonologyn):n kanssa!

Tiedeyliopistojärjestelmän vaihtaminen "innovaatiojärjestelmään" on vastaavantasoinen yhteiskunnallinen muutos kuin olisi oikeusjärjestelmän korvaavinen pelkällä poliisijärjestelmällä ja siihen liittyen mm. Eduskunnan ja tuomioistuimien ja muun sellaisen "turhan" lakkauttaminen...

Ja innovaatioiden todelliseen syntymiseen tuo Pekkarisen muutos vaikuttasi samoin kuin tuo jälkimmäinen "reformi" järjestykseen: hölynpölytieteen pohjalta ei synny innovaatioita, eikä tyhjän viranomaisterrorin pohjalta "järjestystä"!

Perustutkimukselle vaatimus tulosten välittömästä liiketaloudellisesta sovellettavuudesta on asiaankuulumaton myllynkivi, jota yksikään suuriin teknisiin keksintöihin johtanut yksittäinen yhden tieteenalan tutkimustulos ei ole varmaan koskaan sen julkistamishetkellä täyttänyt.

Lisäksi jos tutkimusta halutaan jarruttaa esimerkiksi ylipiston johtoon Pekkarisen mallin mukaan tulevien tieteellisesti asiantuntemattomien yritysten edustajien taholta pelossa, että se hyödyttää kilpailijoita tai vaikka aatteellispoliittista syistä, niin jakamalla tutkimusprojekti riittävän pieniin pätkiin löytyy varmasti sellaisia pätkiä, joista ei varmasti erillisinä tule bisnestä, ja nuo lakkauttamalla voidaan torpata koko projekti.

TTY&Co: " Pekkarisen mukaan toinen tärkeä kehittämiskohde on innovaatiojärjestelmän muuttaminen tarjontalähtöisestä kysyntälähtöiseksi tiivistämällä entisestään elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön välisiä suhteita. ... "

Se mitä Pekkarinen tiedeyliopistoilta vaatii, on liike-elämän valmiiden ideoiden toteuttaminen (vaikka kaikki sellaiset markkinoilla tiedostetut ideat on varmaan toteutettu, joiden toteuttamisella tieteelli- nen perusta on olemassa. Sitaatti osoittaa, että Pekkarinen ei ymmärrä tieteestä eikä tieteelle perus- tuvista innovaatioista mitään. Pekkarinen sekoittaa tieteen tutkimusinsinöörin toimintaan, joka on yhdentyyppistä suunnittelua . 3. Lakkauttaessaan aidon tieteen hän tulee kyllä lakkauttaneeksi myös tutkimusinsinöörien kyvyn erottaa itse oikea tieto väärästä, ja johtaa yliopistojen asiakkaat, niin opiskelijat kuin firmatkin, täydelliseen avuttomaan riippuvuuteen jostakin enemmän tai vähemmän satunnaisesta ulkomaisesta "auktoriteettitahosta", ihan yhtä hyvin tiedemafiakeskuksesta kuin oikeastakin osaajatahosta. Tämäkin katastrofaalinen kehitys onkin ollut havaittavissa.

TTY&Co: " Olemme siirtymässä palkkayhteiskunnasta yrittäjyysyhteiskunnaksi. Yhä useampi yliopis- tosta valmistunut päätyy uransa jossakin vaiheessa yrittäjäksi. Kaikenlaisten alojen koulutuksessa tulisi antaa perusvalmiudet yrityksen pyörittämiseen. "

Tiedeyliopistojen perustutkintoja ei tule rasittaa pakollisella yrittäjäkoulutuksella. Sitä on yhteiskun- nassa tarjolla joka paikassa muualla vaikka kuinka paljon. Ja lisäksi on pilvin pimein palveluksiaan in- nokkaasti maksukykyisille tarjoavia yrityshallintokonsultteja sekä asiakkaitaan neuvovia yritystarhoja, -puistoja, -halleja, -maneeseja jne. Tämä yrittäjäkoulutus on sitä paitsi lähinnä syötti, jotta teolli- suustutkijan ura kuulostaisi houkuttelevalta, vaikka teollisuuden tutkijat ja tuotekehittäjät tekevät tunnetusti ”orjakontrahteja”, jossa sitoutuvat olemaan käyttämättä missään muualla tässä työssä itse tuottamaansakaan tietoa. Vapaaehtoista yrittäjäkoulutusta tietysti voi olla, mutta sillä ei saa korvata tieteellisiä perusasioita. Ja monilla erityisteiteenaloilla kuten kauppatieteissä ja teollisuustaloudessa yritysjohtajakoulutus on entuudestaan tärkeässä asemassa.

TTY&Co: " Euroopan unionissa valmistellaan esitystä Euroopan uudeksi teknologiainstituutiksi. Pekka- rinen pitää ajatusta kannatettavana: Tarvitsemme useisiin yliopistoihin,tutkimusinstituutioihin ja bis- nekseen verkottuvan EIT:n. Soveltavalla tutkimuksella ja kehitystyöllä pitää olla siinä keskeinen sija. "

Mitenkähän tämä EIT suhtautuu "European Research Council":in, joka on Suomen "akatemian" suden mallin mukaan pystyyn ajettu erityisen "eurotieteen" rahoitusorganisaatio... Eli ei tieteellinen, vaan rahoituslaitos, joka ei ole tieteellisessä vastuussa kenellekään, joka joka rahoituspäätöksillään kui- tenkin ohjaa valtio(ide)n tiedepolitiikkaa. Tuo kansallisten ja kansainvälisten ”tiedejärjestöjen”, joissa pyörivät kaikissa samat naamat, niiniluodot, raiviot, makarowit, enqvistit, kasvaa kuin kupla- talousyrittäjän yritysrypäs tai taistolaisteinitoimitsijan etujärjestöviidakko... On Tieteellisten seurain valtuuskuntaa, ”Kansainvälistä tiedeyliopistojenliittoa” (johon kuuluu nimenomaan niitä ”innovaatio- yliopistoja”), Euroopan tutkimussäätiötä, Euroopian teknologiaintituuttia, Skepsistä, Höpsistä... Kun- nolliset tulokset vaan loistavat poissaolollaan: tiedettä ollaan tekevinään, mutta ”peilisolua” pukkaa...

Nykyinen Suomen akatemia on lakkautettava ja korvattava esimerkiksi Venäjän/NL:n tai Ruotsin mallin mukaisella aidolla Tiedeakatemialla, joka olisi tieteellisin perustein ja tieteellisellä virkavastuulla toimiva tieteellinen, toiminnassaan kaikin puolin julkinen tiede-elin.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=5978.msg166957#msg166957

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=11996.msg302641#msg302641 "

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Manner

Suomessa innovaatio-hömppä muistuttaa paljon muita hömppiä kuten esim. luomu-, ilmastonmuutos-, "luova luokka"-hömppiä, ne ovat lähinnä jargonia jota syötetään uskovaisille ja usko on kova kuin uskonlahkoissa ja kuri samoiten.

Kaikkia yhdistää myös tukirahan jatkuva kinuaminen ja muukin kerjääminen.

Oikeasti EU:ssa ja Suomessa innovaatioiden suurin este on liian tiukat tekijänoikeus- ja patenttilait. Siki EU ja USA painuvat historian hämäriin ja ns vapaat valtiot nousevat.

R. Tyyne Kuusela

Suomalaisia keksintöjä olivat myös televisoputki (Eric Tigerstedt) ja ilmatyynyalus (Toivo Kaario), sähköposti ja joku taisi keksiä (internet)reitittimenkin "ennen aikojaan", mutta niistä ei tullut Suomessa kaupaöisia menetyksiä, paitsi sähköpostista. Ne eivät ole päässeet läpi "Aikalaisen" minimutakisesta "innovaatioharavasta".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroniputki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Kaario

Toimituksen poiminnat